5 AJATUSTA johtajuudesta ja luottamuksesta
Johtajuus on vaikuttamista, vaikuttaminen vaatii luottamusta ja luottamus oikeudenmukaisuutta.
5 AJATUSTA-sarja tarjoaa lyhyitä nostoja ja lainauksia, jotka haluan jakaa kanssanne kuukauden teemaan liittyen.
Toukokuun teemana on ollut luottamus. Voit tutustua aiempiin kirjeisiini aiheesta tästä:
Tänään nostan esiin viisi ajatusta luottamuksesta ja johtajuudesta. Ajatukset ovat saaneet inspiraationsa Helkaman ym. (2020) kirjasta Johdatus sosiaalipsykologiaan.
1. Johtajuus on vaikuttamista - ja vaikuttaminen vaatii luottamusta
Luottamus liittyy kiinteästi johtajuuteen, sillä luottamalla esimieheen alainen mahdollistaa itseensä kohdistuvan vaikuttamisen eli johtajuuden.
- Helkama ym. (2020)
Johtajuuden ytimessä on vaikuttaminen: pyrkimys ohjata yksilöiden ja ryhmien toimintaa, asenteita ja suuntaa. Mutta vaikuttaminen ei ole mahdollista ilman luottamusta.
Luottamus tekee johtajuudesta mahdollista. Kun työntekijä luottaa esihenkilöönsä, hän sallii tälle vaikuttamisen, eli asettuu johdettavaksi.
Autoritäärinen johtaminen perustuu pelkoon tai muodolliseen valtaan. Vaikuttava ja kestävä johtajuus taas rakentuu suhteelle, jossa johtaja ja johdettava ovat molemmat haavoittuvia1 ja rakentavat keskinäistä luottamusta.
2. Luottamus rakentuu luotettavuustekijöistä
Johtajan luottamus rakentuu kolmesta luotettavuustekijästä (Helkama ym. 2020):
Integriteetti (=rehellisyys ja johdonmukaisuus): johtaja on sanansa mittainen, sanat ja teot ovat yhtäpitävät
Hyväntahtoisuus: alaisten intressien huomioon ottaminen, huolehtiminen ja tukeminen
Kyvykkyys: usko johtajan tietoihin, taitoihin ja osaamiseen tehtävässä työssä
Johtaja tarvitsee tasapainoa kaikkien näiden välille rakentaakseen luottamusta. Toisaalta esimerkiksi kyvykkyyttä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta: mm. vuorovaikutusosaaminen, substanssiosaaminen, konfliktien käsittely ja kokonaisuuksien hallinta.
3. Oikeudenmukainen johtajuus edistää muutosta
Johtajan yksi tehtävä on muutosten aikaansaaminen. Johtajan kannalta kyse on muutosvastarinnan voittamisesta ja vakiintuneiden ryhmänormien muuttamisesta (eli siitä yksilöihin ja ryhmiin vaikuttamisesta).
Tässä auttaa Helkaman ym. (2020) mukaan oikeudenmukainen johtajuus, eli pohdinta siitä, “mikä on oikeudenmukainen tapa toteuttaa muutos”. Oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy muun muassa siitä, miten arvostavasti ja rehellisesti esimies kohtelee alaisiaan muutosprosesseja toteutettaessa.
Menettelytapojen oikeudenmukaisuus lisää työntekijöiden hyvinvointia ja motivaatiota sekä vähentää sairauspoissaoloja ja vaihtuvuutta, mikä näkyy myös ryhmä- ja organisaatiotason tuloksellisuudessa.
Leventhalin oikeudenmukaisuuden teoria (1980, Helkama ym. 2020 mukaan) esittää oikeudenmukaisuuden kuusi periaatetta: edustavuus, johdonmukaisuus, puolueellisuuden tai jääviyden estäminen, tiedon tarkkuus, oikaistavuus ja eettisyys.
Esimerkiksi oikeudenmukaisuuden edustavuusperiaate tarkoittaa, että niillä henkilöillä, joihin päätöksenteko vaikuttaa, tulee olla mahdollisuus sanoa sanottavansa kaikissa päätöksenteon vaiheissa.
4. Tehokas johtaminen on luoteeltaan me-keskeistä
Tehokas ja vaikuttava johtaminen edellyttää, että johtaja ja johdettavat kokevat itsensä saman ryhmän jäseniksi, eli johtaminen on luonteeltaan me-keskeistä. Helkama ym. (2020) puhuvat ryhmän identiteetin johtamisesta.
Johtajuuden neljä periaatetta ryhmän identiteetin johtamisen näkökulmasta tarkasteltuna ovat:
Alaisten tulee nähdä johtaja ”yhdeksi meistä”
Johtajien tulee näyttää seuraajilleen, että hän pyrkii edistämään sisäryhmän etua
Johtajan tulee aktiivisesti muovata yhteistä käsitystä siitä ”keitä me olemme”
Johtajien tulee saada ”meidät” merkitsemään jotakin
5. Luottamus pitää rakentaa ensin
Helkaman ym. (2020) mukaan menestyvät uudistajat ansaitsevat ensin arvostetun aseman ryhmässä ryhmän nykyisiä normeja noudattamalla, jolloin heidät hyväksytään ryhmään ja heihin luotetaan. Luottamuksen rakentamisen jälkeen he voivat alkaa poiketa ryhmän säännöistä ja muuttaa niitä.
Vielä pari kysymystä:
Keneen luotat niin paljon, että annat hänen vaikuttaa sinuun?
Mistä tekijöistä luottamuksesi kyseiseen henkilöön rakentuu?
-Ruut
Lähde:
Helkama, K., Myllyniemi, R., Liebkind, K., Ruusuvuori, J., Lönnqvist, J-E., Hankonen,, N., Renvik, A., Jasinskaja-Lahti, I. & Lipponen, J. 2020. Johtatus sosiaalipsykogiaan.
Kirjoitin kuun alussa siitä, kuinka luottaminen on haavoittuvaan asemaan asettumista.